Mikä Maksaa?

Kiina rakentaa uutta silkkitietä Keski-Aasian kautta Eurooppaan. Mitä Kiina uudella silkkitiellä tavoittelee? Juho-Pekka Rantalan vieraina tutkija Markus Holmgren ja neuvonantaja Jouko Rautava Suomen Pankista.

Kesäkuun vieraana Palvelualojen ammattiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja, jonka ura ay-liikkeessä alkoi teini-ikäisenä lähettinä. Millainen työmarkkinailmapiiri Suomessa vallitsee?

Mikä maksaa? –ohjelman kesäkuun vieraana on tällä viikolla Teknologiateollisuuden uusi työmarkkinajohtaja Minna Helle, joka uuden tehtävän vuoksi jätti valtakunnansovittelijan viran ennen aikaisesti keväällä. Mitä vuodet valtakunnansovittelijana opettivat ja millaiset eväät ne antoivat uuteen tehtävään? Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Suomalaiset asuntomarkkinat ovat jakautuneet kahtia - mikä ratkaisuksi? Entä mikä on Vuokraturvan menestyksen salaisuus? Juho-Pekka Rantalan vieraana on Timo Metsola, Vuokraturvan perustaja ja omistaja.

Kesäkuun vieraana on eduskunnan entinen kamreeri Pertti J. Rosila. Rosila palveli eduskunnan tilitoimistoa kolmen vuosikymmenen ajan. Millaista on eduskunnan rahankäyttö ja miten se vuosien saatossa on muuttunut?

Pätkätyö, osa-aikatyö, vuokratyö, freelance-työ, joustotyö ja kaikenlainen nyhtötyö lisääntyvät. Väheneekö samalla luottamus työn ja turvan yhteiskuntaan? Vai löytyykö turvattua työtä ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudesta? Miten ay-liike ajaa pätkätyöläisen asemaa? Vieraina "Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta" -teoksen tekijöistä Juha Aaltonen, Sikke Lenikki ja Timo Toivanen.

Miksi toisinaan kyttäämme muutamien senttien alennuksia, mutta toisinaan olemme valmiita maksamaan merkkituotteesta maltaita? Miten psykologiaa käytetään hyväksi tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa? Juho-Pekka Rantalan vieraana on kehitysjohtaja ja kauppatieteiden tohtori Outi Somervuori.

Voiko virheitä tekemällä menestyä liike-elämässä? “Moka, josta opitaan, on arvokkaampi kuin onnistuminen, josta ei opita mitään.” Näin väittävät pian ilmestyvässä uudessa kirjassaan liiketoiminnan uudistajat Mika Sutinen ja Mikko Kuitunen. Usein virheitä halutaan peitellä, mutta miten ne opitaan kohtaamaan avoimesti ja oppimalla niistä - niin omista kuin muidenkin virheistä? Viikon vieraista Mikko Kuitunen on ohjelmistokehitysyhtiö Vincitin perustaja, Mika Sutinen Musti ja Mirri -konsernin pitkäaikainen johtaja - molemmat työstään monet kerrat palkittuja.

Sellu menee nyt hyvin kaupaksi ja biopolttoaineiden kysyntä kasvaa. Äänekosken biotuotetehtaan jälkeenkin on suunnitteilla useita uusia tehtaita, jotka sellun ohella valmistaisivat myös muita puupohjaisia tuotteita. Kuinka monelle sellu- ja biotuotetehtaalle Suomessa riittää puuta? Mitä kuitupuun kasvanut menekki merkitsee metsätaloudelle? Onko metsäteollisuutemme tulevaisuus kestävällä pohjalla? Juha Virtasen vieraina ovat Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori Markus Holopainen ja Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Suuret kaivosyritykset ovat alkuvuodesta kertoneet yhteensä noin puolen miljardin euron investoinneista Pohjois-Suomeen. MIten kaivosteollisuudessa nyt menee? Vastaamassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Taloudellisen geologian työelämäprofessori Petri Peltonen kertoo malminetsinnnästä Suomeesa. Kuulemme myös terveiset Sotkamosta, jonne on rakenteilla hopeakaivos.

Ensi tiedot kertovat, että joka toiselta työttömältä leikataan työttömyysturvaa, koska he eivät alkuvuodesta ole olleet oikealla tavalla aktiivisia. Toimiiko malli vai onko se pelkkä leikkuri? Aktiivimallin äärellä asiantuntija Jaana Korppi Uudenmaan te-toimistosta ja toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien keskusjärjestöstä. Ohjelmassa kuullaan myös työministeri Jari Lindströmin haastattelu.

Feministinen taloustiede kyseenalaistaa perinteisen taloustieteen metodeja ja arvopohjaa. Taloustieteen pitäsi olla nykyistä monialaisempaa, jotta talouden kaikki osatekijät tulisivat näkyviksi. Esimerkiksi palkaton koti- tai hoivatyö ei näy missään talouden mittareissa, vaikka sillä on hyvin suuri merkitys kansantaloudelle. Näkymätön palkaton työ vääristää kuvaa julkisen sektorin kustannuksista. Vaikka palkaton työ olennainen osa yhteiskuntaa, se ei näy esimerkiksi bruttokansantuotteessa. Bruttokansantuote on ohjaa kuitenkin merkittävästi talouden kehitystä ja päätöksentekoa. Feministisen taloustieteijät kritisoivat myös sitä, että nykytalous tuottaa hoivavajetta. Julkisen talouden menot nähdään pelkästään ongelmallisina kustannuksina. Tämä ajattelu johtaa niin suuriin hoivapalvelujen leikkauksiin, että hoivan taso kärsii ja vajetta pitää paikata vapaaehtoistyöllä ja omaishoidolla. Kustannuksiksi pitäisi laskea myös inhimilliset kustannukset. koska nekin vaikuttavat kansantalouteen. .Juho-Pekka Ranta

Maailmalla uhotaan kauppasodasta. Miksi taloudellinen nationalismi nostaa päätään, vaikka vapaakaupan piti vaurastuttaa meidät kaikki? Uusien tullien määrääminen on aina helpompaa kuin niiden purkaminen. Mitä protektionismin historiasta on opittavaa? Vieraina kauppadiplomatian asiantuntija Tuomas Tapio ulkoministeriöstä ja tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra valittiin hiljattain maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi The Circulars Awards -kilpailussa Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa, Sveitsissä. Mitä se kiertotalous on ja miten se tulee muuttamaan meidän kaikkien elämäämme? Mikä maksaa? –ohjelman vieraina projektijohtaja Kari Herlevi ja johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta.

Suomalaisista lapsista valtaosa saa viikko- ja kuukausirahaa keskimäärin 5 euroa viikossa. Miten opettaa lapsille rahankäyttöä tässä maksukorttien ja pikavippien maailmassa? Vieraana on varalllisuusvalmentaja Nina Nordlund.

Johtamisessa ei riitä hyvä yritys, on myös onnistuttava. Mutta silti valtaosa johtajista epäonnistuu, eikä se ole ongelma, väittää professori Alf Rehn uudessa kirjassaan. Professorin aivoituksista ottaa selvää Juho-Pekka Rantala.

Dystopiat eli kauhukuvitelmat tulevaisuuden yhteiskunnasta ovat tällä hetkellä hyvin suosittu aihe kirjallisuudessa ja elokuvissa. Myös länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta esitetään ahkerasti kauhuskenaarioita. Millaisia uhkakuvia hyvinvoinnillamme on ja miten nykyajan markkinatalous pystyy uhkia ennakoimaan ja niihin varautumaan? Ovatko talouden dystopiat vain vilkasta mielikuvitusta vai ovatko ne vakavasti otettavia? Entä mitä voimme oppia historiasta? Auttaako menneen maailman imperiumien historia ymmärtämään omaa aikaamme? Vieraina ovat Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta . Kuva: Unsplash

Millaista liiketoimintaa kirjankustantaminen Suomessa nykyään on. Onko se kylmää ja laskelmoivaa bisnestä vai kulttuuriarvojen ylläpitämistä – vai vähän molempia? Vieraina kaksi alan konkaria: toimitusjohtaja Anna Baijars Gummeruksesta ja toimitusjohtaja, kustantaja Touko Siltala Kustannusosakeyhtiö Siltalasta.

Tällä viikolla USA:sta alkanut pörssikurssien lasku on huolestuttanut osakesäästäjiä. Pitkän nousukauden jälkeen osakemarkkinoiden näkymät ovat jälleen sumeat. Jonkin verran pelkoa saattaa hälventää se, että hyvän tulosvuoden jälkeen sijoittajille on luvassa runsaita osinkoja. Kuinka piensijoittajan kannattaa toimia tässä tilanteessa? Miten osakemarkkinoiden tulevaa kehitystä pitäisi nyt analysoida? Onko nyt aika etsiä osakkeiden ja rahastojen rinnalle muita vaihtoehtoja? Juha Virtasen vieraina ovat Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen ja sijoitusbloggari Martin Paasi Nordnetistä.

Entäpä jos meillä olisi kansainvälisten jättiyritysten sijaan demokraattisia itsejohdettuja yrityksiä, joiden tuotannosta päättäisivät kuluttajat? Ja palkkaa maksettaisiin vain ja ainoastaan kunkin yksilön ahkeruuden ja yritteliäisyyden mukaan? Tällaisiin tavoitteisiin pyrkii osallisuustalous. Voiko talouden perusrakenteita muuttaa? Onko perinteiselle markkinataloudelle vaihtoehtoja? Vieraina ovat Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen Suomen Parecon -yhdistyksestä. Ohjelma on uusinta syyskuulta.