Tiedeykkönen

Ihminen on olemassaolonsa aikana muodostunut niin houkuttelevaksi paketiksi lihaa ja verta, että vedämme puoleemme suorastaan magneetin lailla erilaisia eliölajeja. Ne tulevat iholle, muuttavat vaivihkaa suolistoomme, nauttivat asumustemme lämmöstä ja ruuantähteistämme. Tiedeykkösessä tutustutaan tarkemmin näihin kutsumattomiin vieraisiin, joita me emme valinneet, mutta jotka ovat valinneet meidät. Syyhyttävä aihe - mutta miksi syöpäläisiä ja ihmisen asuinympäristössä viihtyviä tuholaisia on olemassa? Miten ihminen ei ole saanut hävitettyä niitä maailmasta, vaikka on kehittänyt vaikka millaisia hirmumyrkkyjä? Suomalaiset saunoivat itsensä sota-aikana turvaan vakavalta syöpäläisten levittämältä kulkutaudilta, mutta yksi loinen ei ole saunomisesta moksiskaan - lapsiperheiden inhokki kihomato on supersitkeä sanansaattaja ihmiskunnan historian alkulehdiltä. Lisäksi puhutaan rotista: Helsingin yliopiston kaupunkirottaprojektissa selvitellään parhaillaan ihmisen ja tuholaisena pidetyn jyrsijän välistä suhdett

Iho muodostuu erilaisista kerroksesta. Me huomaamme helposti hilseilevän marraskeden, kun kuolleet ihosolut lähtevät pois. Mutta varsinaisen suojamuurin saa aikaan orvaskesi. Sen alla on verinahka, jossa sidekudos saa aikaan ihon kimmoisuuden ja joustavuuden. Sidekudos muodostuu pääasiassa kollageenista ja elastiinista. Tutkijatohtori Mari Tervaniemi vertaa ihon kerrosrakennetta tiiliseinään, jossa pigmenttisoluilla on perin tärkeä rooli. Mikä tehtävä näillä ihon värin aikaansaavilla pigmenttisoluilla on? Tervaniemi on kirjoittanut kirjan ihosta, ja kimmokkeena oli hänen väitöstutkimuksensa psoriaasista. Ihon hyvinvoinnin takaa sen jatkuva uudistuminen. Joka päiviä miljoonia ihon erilaisia soluja kuolee ja uusia syntyy tilalle. Tyvikerroksessa sijaitsevat ihon kantasolut pitävät huolen uudistumisesta. Kantasolut ovat jakaantumiskykyisiä ja ne pystyvät erilaistumaan ihon monenlaisiksi soluiksi, jotka siirtyvät toimittamaan omaa tehtäväänsä ihon eri kerroksiin. Voisiko kantasolut ja niiden ympäristön valjast

Oletko jo harkinnut 5G-liittymän hankkimista? Nykyisin tarjolla on parhaimmillaan 1 000 Mbit/s nettiyhteyksiä. Samaan aikaan tutkijat kehittävät jo seuraavan sukupolven 6G-verkkoa, jossa nopeudet nousevat jopa terabitteihin eli miljoonaan Mbit/s. Vertailun vuoksi: jos katselee teräväpiirtolaatuista elokuvaa suoratoistopalvelusta, tarvitsee noin 10 Mbit/s nopeutta. Herää kysymys, mihin huippunopeita yhteyksiä tarvitaan? Tiedeykkösessä keskustelemme langattoman tiedonsiirron kehityksestä, historiasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten tietoa pystytään kuljettamaan radioaalloilla ja miksi uusissa taloissa verkkoyhteyksissä voi olla ongelmia. Käymme läpi minkälaista teknologista kehitystä sisältyy eri sukupolvien datayhteyksiin, eli mitä tarkoittavat 1G, 2G, 3G, 4G, 5G ja 6G. Puhumme myös tulevaisuudenvisioista — joista osa löytyy scifi-tarinoista. Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Oulun yliopistossa tietoliikennetekniikan professori Markku Juntin sekä 6G-lippulaivahankkeen tutkimusjohtajan,

500 vuotta sitten eurooppalaiset valloittivat Meksikon. Tällä oli kauaskantoiset seuraukset, sillä samalla alkoi syntyä globaali maailma. Mitä vaikutuksia vuoden 1521 tapahtumilla on edelleen tänä päivänä? 1600-luvulla myös ruotsalaiset ja samalla suomalaiset haalivat mertentakaisia siirtokuntia. Tähän liittyi myös orjakauppaa. Riikka Suikkarin haastateltavina ovat Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dos. Harri Kettunen sekä fil. tri Lauri Tähtinen.

Syyskuun 15. päivänä SpaceX laukaisee ensimmäiset turistinsa avaruuteen ja jättää viime kesänä lentojaan tehneet miljardöörit Richard Bransonin ja Jeff Bezosin kauas varjoonsa. Varsinainen avaruusturismin aika alkaa vasta nyt. Siinä missä kesän lennoilla alukset vain piipahtivat avaruuden puolella ja palasivat saman tien takaisin Maan kamaralle, SpaceX käyttää turistilentoonsa Dragon-avaruusalustaan. Se nousee raketilla kiertoradalle ja nelihenkinen ei-ammattilaisastronauttijoukko pääsee ihailemaan maapalloa sekä avaruutta kolmen vuorokauden ajan. Samalla SpaceX valmistautuu tekemään ensimmäinen koelennon uudella, jättimäisellä raketillaan Teksasiin rakentamastaan omasta avaruuskeskuksesta. Isot otsikon avaruusturisteista mediassa kätkevät taakseen suuren ja mullistavan muutoksen, joka saattaa toteuttaa SpaceX:n perustaneen Elon Muskin pitkäaikaisen haaveen ihmisten lähettämisestä Marsiin hyvinkin pian. Tiedeykkösessä otetaan Musk ja SpaceX suurennuslasin alle. Miten Elon Musk on onnistunut tekemään näin m

Voidaanko tutkimuksissa käytetyt poistogeeniset hiirimallit vaihtaa suomalaisiin, joilla on sammuneita geenejä? Entä mikä tekee suomalaisten geenivaroista luonnonvaran? Suomalaisten eksoottisesta perimästä löytyy sammuneita geenejä helpommin kuin monista muista. Kaikissa ihmisissä on sammuneita geenejä, mutta suomalaisten väkimäärää ja geeneettistä monimuotoisuutta on karsittu monta kertaa pullonkaulojen kautta. Meillä henkiin jääneiden jälkeläisillä on enemmän keskenään samanlaisia riski- ja suojageenejä, kuin leutojen olojen isoissa geneettisesti monimuotoisissa populaatioissa. Nälkävuosista selvisi hengissä vain osa populaatiosta, ja meillä on heiltä peritty silloisten olojen mukaan valikoitunut perimä. Sammuneet geenit eivät toisaalta tee mitään, kun ne eivät tuota proteiineja kuten normigeenit, mutta vaikka ne eivät tee mitään näkyvää, niin jollain konstilla ne suojaavat silti kantajiaan. Meiltä geneettisesti eksoottisilta suomalaisilta on löydetty sammuneita geenejä, jotka suojaavat mm. glaukoom

Vaasan lähellä sijaitseva Söderfjärdenin törmäyskraatteri on Suomen parhaiten säilynyt meteoriittikraatteri ja se on lähes alkuperäisessä asussaan. Onko kysymyksessä siis Suomen kaunein meteoriittikraatteri? Nykyään noin kuusi kilometriä halkaisijaltaan oleva entinen merenlahti on vaikuttava peltoaukea, jota kraatterin reunat ympäröivät. Juuri eteläisessä kraatterin reunassa paljastui kallioperää, kun Maalahden kunta perustaa sinne uutta asuinaluetta. Kraatterin yleisökeskuksessa Meteoriihessä toimii aktiivinen kivien etsintäjoukko. Tämä kuuden hengen ryhmä suuntasi kulkunsa uuden asuinalueen rakennuksille, ja teki sieltä harvinaisen löydön: ikivanha, vajaa kaksi miljardia vuotta vanha, peruskallio on lävistetty noin 500 miljoonaa vuotta vanhoilla sedimenttikivijuonilla. Tällaiset sedimenttikivijuonet ovat ainutlaatuisia Suomen luonnossa, koska jääkaudet ovat kuluttaneet ne pois. Nämä muodostumat avaavat törmäyshetken historiaa. Lisäksi kivistä on löydetty myös fossiilien jäänteitä, joita aiotaan tutkia lis

Muinainen Rooma oli suuri valtakunta, jonka voima kesti pitkään. Yksi Rooman perinnöistä on vaikutus sekä miesten että naisten ulkonäköön, tosin tulkintoja ulkoisesta olemuksesta oli monenlaisia. Siinä missä gallialaiset olivat kampaamattomia barbaareja ja germaanit leikkaamattomia, roomalaiset luottivat kohtuuteen ulkonäön hoidossa. Naisten ja miesten piti olla puhtaita, mutta yletöntä huomiota ulkonäölle tai vaikkapa itämaisten hajuvoiteiden runsasta lotrausta ei katsottu hyvällä. Roomalainen kaupunki Pompeiji tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Tuhkakerroksen alla oleva hohkakivi on pitänyt metallin, keramiikan ja lasin yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka orgaaninen aines on hävinnyt. Nämä taloista löytyneet tavarat kertovat tutkijoille tuon ajan roomalaisten elämästä. ”Ulkonäön hoitoon liittyvät tarvikkeet ovat avanneet ovia roomalaisten naisten ja miesten kaunistautumiseen”, kertoo klassisen arkeologian dosentti ja Suomen Rooman Instituutin uusi johtaja Ria Berg. Minkälainen tarina aukeaa muin

Nykykäsityksen mukaan oli vain pienestä kiinni, että kuu ja maa törmäsivät toisiinsa yli neljä miljardia vuotta sitten. Nyt maa ja kuu ovat toisilleen kuin vanha aviopari, ne ovat vaikuttaneet toisiinsa koko pitkän yhteisen historiansa ajan. Jos onnekasta törmäystä ei olisi tapahtunut, maapallolla tuskin olisi elämää. Kuu on muokannut olosuhteita maapallolla elämälle suotuisaksi monin eri tavoin. Kuun merkityksestä meille ja maapallolle kertoo geologian dosentti, yli-intendentti Arto Luttinen Helsingin yliopistosta Luomuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Vuonna 51 eaa valtaan noussut kuningatar Kleopatra VII oli legenda jo eläessään. Se kuva, mikä jälkipolville on säilynyt Egyptin hallitsijattaresta, on luotu roomalaisten miespuolisten historiankirjoittajien toimesta. Kun tässäkin tapauksessa historiankirjoitus oli voittajien historiaa, roomalaishistorioitsijat loivat Kleopatrasta kuvan viekkaana viettelijättärenä, jonka haaviin päätyvät kunnialliset roomalaiset miehet. Kultivoitunut ja kielitaitoinen Kleopatra oli sivistynyt keskustelija ja kunnianhimoinen hallitsija. Hänen aviomiehensä löytyivät egyptiläiseen tapaan omasta perheestä, mutta kuuluisat suhteet hänellä oli roomalaisiin suurmiehiin, Caesariin ja Marcus Antoniukseen. Heille Kleopatra synnytti myös lapsensa. Koko Välimeren alue oli tuohon aikaan sotatantereena. Rooman suurvalta pyrki saamaan myös Egyptin haltuunsa, mutta Kleopatra onnistui pitämään maan itsenäisenä yli 20 vuotta valtaanousunsa jälkeen. Lopulta Rooman mahti oli kuitenkin liian suuri ja Kleopatra koki katkeran lopun. Tiedeykkös

Suomen supertietokoneista vastaava CSC Tieteen tietotekniikan keskus on rakentamassa parhaillaan erästä maailman tehokkaimmista tietokoneista Kajaanissa sijaitsevaan konesaliinsa. Supertehokas uusi bittimurskaaja on saanut nimen Lumi, ja se tulee yhteiseurooppalaisen EuroHPC -konsortion käyttöön, eli useampi muukin maa jakaa laitteen kapasiteettia. Tiedeykkösessä kerrotaan tästä tietokoneesta ja puhutaan laajemminkin supertietokoneista sekä superlaskennasta. Mitä supertietokoneilla tehdään, millaisia nämä laitteet ovat ja mitä merkitystä on sillä, että Suomikin on mukana tietojenkäsittelyn raskaassa sarjassa? Mukana ohjelmassa ovat Lumi-hankkeesta vastaava Pekka Manninen sekä kehityspäällikkö Sebastian von Alfthan, jotka katsovat myös tulevaan, kohti mullistavaa kvanttitietokonetta. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Älykkyys on psykologian vanhimpia tutkimusalueita, mutta älykkyyden määritelmästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Älyä eli kognitiivistä kyvykkyyttä mittaamaan on kehitetty erilaisia testejä, joita käytetään esimerkiksi työnhakijoiden testauksessa tai vaikka armeijan sisääntulotarkastuksessa. Älystä puhuminen herättää ihmisissä ristiriitaisia tunteita. Miltä kuulostaa esimerkiksi tällainen tutkimustulos: ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä menestyvät elämässään paremmin, heillä on korkeampi koulutus, parempi työpaikka ja korkeammat tulot. Heillä näyttäisi olevan myös parempi terveys. Mistä tässä on kyse? Määrittävätkö älynlahjat elämäämme näin paljon? Helsingin Yliopiston neuropsykologian dosentti ja akatemiatutkija Eero Vuoksimaa kertoo millaisia älykkyystestit ovat ja mitä älykkyyden osa-alueita niillä mitataan. Psykologian professori Markus Jokela on tutkinut älykkyystason yhteyksiä muun muassa mielenterveyteen ja kroonisiin sairauksiin. Intuitiivisestä älykkyydestä väitellyt taiteen tohtori Ast

Alakouluiässä lapset ovat yksilöllisesti hyvin eri vaiheissa työmuistin ja aivojen kypsymisen suhteen, mikä vaikuttaa koulumenestykseen. Toiselle koululaiselle kertotaulun opettelu tai useiden ohjeiden sisäistäminen voi olla vielä ylivoimaista, kun toinen oppilas jo suoriutuu samoista tehtävistä nopeasti. Neurotieteen tutkija Virve Vuontela Aalto yliopistosta kertoo, miten työmuisti lapsuudessa kehittyy ja miten viivästynyt kehitys voi näkyä oppimisen vaikeuksina. Samalla selviää, miten työmuistia voidaan tutkia ja treenata — myös aikuisena. Ohjelman toisessa osassa keskustelemme dyskalkuliasta eli matematiikan oppimisvaikeudesta Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuire Koposen kanssa. Kyseessä on yhtä yleinen ongelma kuin lukihäiriö, vaikka siitä puhutaan ja sitä tutkitaan vähemmän. Dyskalkulian taustoista on viime vuosina saatu lisää tietoa aivokuvantamisen avulla. Vaikka matematiikan oppimisvaikeus voi hankaloittaa elämää, se ei ole osoitus tyhmyydestä eikä ylitsepääsemätön este matematiikan oppimis

Perjantaina 6. elokuuta Helsingin luona Kaivopuiston päällä on suuri lentonäytös. Ilmassa on monenlaisia lentolaitteita, jotka tekevät ohilentoja ja erilaisia kiemuroita taivaalla. Tavanomaista ilmavampi Tiedeykkönen porautuu lentonäytöksen kunniaksi taitolentämisen maailmaan. Miten lentokonetta voi vempautella lähes mahdottomalta näyttävällä tavalla? Miten pilotit kestävät suuret kiihtyvyydet? Ja kuinka lentokoneet ylipäänsä pysyvät ilmassa? Toimittaja Jari Mäkinen lähti lentämään taitolentäjä Sami Saikkosen kanssa ja joutui pieneen keikutukseen. Saikkosen lisäksi ohjelmassa ovat mukana Patrouille de France -taitolentoryhmän kakkoskonetta ohjaava Grégory Léopold Metzger, Suomen Ilmavoimien Midnight Hawks -ryhmän entinen johtaja Marc Fuss ja nykyisin Saabin palkkalistoilla oleva, kaikenlaisia lentolaitteita lentänyt Mikko Koli.

Ihmisen kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen, kun homo sapiens laji kehittyi noin 300 000 vuotta sitten. Evoluutio jatkuu. Luonnonvalinnan periaatteiden mukaisesti ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuvat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja saavat muita enemmän jälkeläisiä. Piirteet, jotka liittyvät parempaan selviytymiseen, yleistyvät väestössä. Ihmisväestössä on viime vuosisatoina tapahtunut muutoksia liittyen muun muassa ruokavalioon sopeutumiseen, taudeista selviämiseen ja ihonväriin. Samaan aikaan jotkut lisääntymiseen negatiivisesti aiemmin vaikuttaneet piirteet, kuten likinäköisyys, ovat menettäneet merkityksensä. Lääketieteen kehitys on vaikuttanut myös siten, että lapsuusajan kuolleisuus on vähentynyt, jolloin evolutiivinen valintapaine kohdistuu entistä enemmän lisääntymiseen. Tiedeykkösessä pohdimme Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaan kanssa, millaisia evolutiivisia muutoksia ihmisväestössä on tapahtunut ja millaisia muutospaineita moderni maailma tuo. Helsingin yliopisto

Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka myös osin risteytyivät keskenään. Tiettyjen alkukantaisten ihmislajien pohjalta kehittyi arviolta 800 000 vuotta sitten heidelberginihminen, josta Homo sapiens -laji muodostui Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Myös nykyihminen risteytyi vielä tämän jälkeen maailmalle levittyään tiettävästi ainakin neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kanssa. Tiedeykkösessä käymme läpi ihmisen evoluutiota ja siihen liittyviä uusia löydöksiä, kaivauksia ja dna-tutkimuksia oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ja Museoviraston yli-intendentin, arkeologi Petri Halisen kanssa. Miksi ihmislajeja löytyy jatkuvasti lisää? Mitä ihmisen evoluutiosta tiedetään ja mitä ei? Ja

Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset vuonna 1945 järkyttivät koko maailman ja paljastivat, että Yhdysvalloissa ydinenergia oli varsin nopeasti onnistuttu valjastamaan pommien tuhovoimaksi. Atomipommien rakentaminen käynnistyi presidentti Franklin D. Rooseveltin toimesta salaisessa Manhattan-projektissa. Kenraali Leslie Grovesin johtamassa hankkeessa oli mukana suuri joukko tutkimuslaitoksia, tutkijoita ja yrityksiä. Pommit koottiin Uudessa Meksikossa Los Alamosissa, jossa tutkimusta johti fyysikko Robert Oppenheimer. Manhattan-projekti oli valtava valtiojohtoinen teknologinen hanke, jonka aikana ratkaistiin lukuisia tieteellisiä ja teknisiä ongelmia. Projekti sopii malliksi myös hyvän aikaansaamiseen tilanteessa, jossa ihmiskuntaa uhkaava ongelma täytyy ratkaista nopeasti. Vastaavantyyppistä yhteistyötä on sovellettu myös koronavirusrokotteen kehittämisessä. Haastateltavana on tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loik

Lise Meitner ja Otto Hahn pommittivat uraania neutroneilla Berliinissä Keisari Wilhelm -instituutin kemian laboratoriossa, kunnes ratkaisevassa työn vaiheessa Meitner joutui juutalaisena pakenemaan natsi-Saksasta. Joululomalla vuonna 1938 hän sisarenpoikansa kanssa tutkaili Hahnin lähettämiä tuloksia ja oivalsi, että Berliinissä tehdyissä kokeissa oli saatu aikaan fissio eli uraaniatomin ydin oli haljennut kevyemmiksi ytimiksi. Vuoden 1944 kemian Nobelin palkinto myönnettiin fissiolöydöstä Otto Hahnille. Eikö Nobel-komitea rohjennut natsi-Saksan vuoksi jakaa palkintoa sekä saksalaiselle Hahnille että juutalaiselle Meitnerille? Lise Meitner järkyttyi suuresti Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista vuonna 1945. Kun Otto Hahn luovutti osan Nobel-palkintosummastaan Meitnerille, hän antoi saamansa rahan atomienergian rauhanomaista käyttöä edistävälle komitealle. Lise Meitnerin ja fission historiasta on haastateltavana filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö ja fission fysiikasta professori Kari Rummuka

3500 vuotta sitten Egyptissä syntyi tyttövauva, josta oli tuleva maan ensimmäinen ja ehkä ainoa naisfaarao. Hatshepsutin naiseus oli ongelma, ja niinpä taiteessa hänet kuvattiin tekoparralla varustettuna. Faarao Hatshepsut on juuri nyt ajankohtainen, sillä hänen muumionsa oli yksi niistä 22, jotka keväällä siirrettiin Kairon läpi kulkeneessa paraatissa Egyptiläisestä museosta uuteen lepopaikkaan eli Egyptiläisen sivilisaation kansallismuseoon. Hatshepsut kunnostautui erityisesti vaikuttavien monumenttien, temppeleiden ja obeliskien rakennuttajana. Hatshepsutin jälkeen toiset faaraot omivat hänen rakennuttamansa monumentit omiin nimiinsä, ja kesti yli 3000 vuotta, ennen kuin selvisi, että suuri rakennuttaja oli juuri Hatshepsut. Hatshepsutin muumio taas löytyi vuonna 1903, mutta kesti yli sata vuotta, ennen kuin sen henkilöllisyys selvisi. Tutkimusten avulla on voitu selvittää mm. häntä vaivanneet sairaudet. Tiedeykkösen on toimittanut Riikka Suikkari ja haastateltavina ovat egyptologi Mia Meri sekä pap

Amazonian sademetsää tuhotaan edelleen metsäteollisuuden kitaan ja rikkaiden suurmaanomistajien karjan laitumiksi. Ja joet myrkytetään kaivosten jätevesillä. Laittomia hakkuita ja metsän hävitystä jatketaan vaikka nyt jo nähdään, että sademetsän kutistuminen vähentää alueen sademääriä. Sademetsään raivatut jättilaitumet kuivuvat savanniksi ja vesipula iskee miljoonakaupunkien vesihuoltoon. Atlanttisten sademetsien hävitys on aiheuttanut mm. Sao Paulon vesipulan, jota yritetään nyt jälkikäteen korjata metsänistutuksillä. Amazonian alkuperäiskansat ymmärsivät jo tuhansia vuosia sitten, miten sademetsistä saa ruuan miljoonille ihmisille. Maata viljeltiin peltometsissä, satoa tuottavien puiden katveessa, ja maata parannettiin puuhiilellä ja kompostoituvilla jätteillä. Paikallisilla kansoilla homma toimi tuhansia vuosia ympäristöä tuhoamatta, mutta nyt sademetsästä tulee kuivaa savannia ja vesipula iskee myös ongelman aiheuttaneisiin karjaparoneihin ja metsäteollisuuteen. Sademetsät tuottavat sadetta myös ympär